Tuunattu muki

Olen pinterestin diy-kategoriassa törmännyt lukemattomia kertoja kahvimukeihin, joita on koristeltu tai piristetty jollain hauskalla tekstillä. Tarkoituksena oli tehdä poikaystävälle tällainen muki jo joululahjaksi, mutta mustat keramiikkatussit oli aina loppunut, enkä kelpuuttanut muun väristä kun olin mielessäni suunnitellut valkoisen mukin mustalla tekstillä.. Seuraava haaste olikin löytää kriteerini täyttävä muki. Kävin ensin Anttilassa, mutta mielestäni kaikki mukit olivat liian hentoja ja naisellisia... :D lopulta löysin Stockmannilta mieleiseni mukin, joka oli sekä riittävän iso, että maskuliininen :D

Mukin tekoon meni kaikkineen useampi tunti erinäisten kuivattelujen, kuumentamisten ja jäähdyttämisten takia. Koska olisi ollut aivan liian tylsää vain antaa muki toiselle, piilottelin mukin ja post it -lappuja ympäri meidän kotia. Yhden lappusen vihje johti aina seuraavan lapun luo ja lopulta itse mukin luo. Ihana yllätys arjen keskellä piristämään aamuisia kahvi-/tee-/kaakaohetkiä ❤

Tilkkupeitto vauvalle

Olen jo useamman vuoden ajan tehnyt lähisukuun vauvoille heidän syntyessään tilkkupeitot. Tähän mennessä peittoja on tullut tehtyä kolme kappaletta, juuri pesin kankaat neljänteen uuden vauvan aivan pian syntyessä tähän maailmaan! 

Yllä olevassa kuvassa kummitytölleni tekemä peitto joka on kestänyt monet konepesut ja toimii edelleen päivä- ja päikkäripeittona.

Tässä viimeisimmässä peitossa oli toiveena tyttömäinen väriteema. Kuinkas muutenkaan, väriskaala painottui melkolailla vaaleanpunaisen eri sävyihin. Alla valmiiksi leikatut tilkut. Taas kerran kirosin kunnollisten tilkkutyövälineiden puuttumista ja vannoin jälleen kerran että ei enää koskaan ilman kunnon välineitä. Noh, vieläkään en ole saanut niitä hommattua, joten vielä yksi peitto mennään ilman. Noh, onneksi on sentään hyvät Fiskarsin kangassakset!

Meinasi olla hieman haasteita silloisessa yksiössäni mallailla tilkkuja kuvion hahmottamiseksi... Kuvioksi muodostui vinoraitaa vuorotellen kuviokangas ja yksivärinen vaalpun. kangas. Kahdessa kulmassa on ihanaa vaalean beigeä kukkakangasta, josta vauvan äiti oli tehnyt äitiyskorttiinsa ihanat päälliset. Halusin vähän kyseistä kangasta myös mukaan ikään kuin muistuttamaa myös vauvan odotusajasta.  

Peitto valmistui yllättävän nopeasti. Tilkkutöissä kaiken a ja o on silittäminen. Ompele, silitä, ompele, silitä...... Väliin laitoin muistaakseni joko keskipaksun/ paksun vanulevyn, jotta vauvan on lattialla mukava peiton päällä köllötellä.

Osa kankaista on Tilda-kankaita ja osa Eurokankaan puuvillakankaita. Beigen kukkakankaan alkuperää en tiedä.

Värimaailma on mielestäni hempeä ja useat eri vaalenpunaisen sävyt sointuvat hyvin toisiinsa.

Peiton annoin minun ja siskoni vauvan äidille järjestämissämme baby shower -juhlissa. Peiton lisäksi annoin äidille villasukat, jotka oli yllättäen piirakkasukat.

Nahkainen korttikotelo

Poikaystävä on etsiskellyt jo tovin uutta nahkaista koteloa/taskua korteilleen. Olin Jenkeissä reissussa kesäkuun ensimmäiset kaksi viikkoa ja sieltä yritinkin koteloa etsiä, tuloksetta tosin.. Kotiin tultuani minulla on ollut vapaapäiviä ja kaivoin ensimmäisenä ompelukoneen keittiönpöydälle muutama ompeluprojekti mielessäni. Housujen lyhentämiset ym. sai odottaa kun kangaslaatikkoa läpikäydessäni vastaan tuli yläaste- ja lukioaikaisten aivan parhaista nahkasaappaista säästämäni varret. En useampi vuosi sitten raaskinut heittää koko kenkiä roskiin, vaan säästin varsien nahat ajatuksella "teen näistä joskus jotain". 

Neljän vuoden jälkeen nahkapalojen tullessa vastaan päätin yrittää saada itse aikaiseksi korttikotelon. Leikkasin kartongista pankkikortin kokoisen suorakulmion ja aloin suunnittelemaan mallia ja piirtämään jonkinlaista kaavaa. Koteloon tuli kolme kerrosta, eli kaksi taskua korteille. Nahka oli niin ohutta, että ompelukoneeni jaksoi hyvin ommella kolmea kerrosta päällekkäin tavallisella neulalla. Koteloon mahtuu yhteensä 6-8 korttia. 

Halusin koteloon jonkin "jujun", joka oli samasta nahasta koristeeksi ommellut viikset nahan "nurja" puoli ylöspäin kotelon etupuolelle. Onnistuin ensimmäisellä yrittämällä ja kotelon saajakin oli erittäin tyytyväinen. Saappaanvarsia jäi sopivasti ainakin kahteen korttikoteloon.

Kortteja

Huhhuh.. Joulukalenterin päivittäminen taisi jäädä vähän vaiheeseen syksyn kiireissä. Kiireisen syksyn jälkeen koitti vieläkin kiireisempi kevät. Kevään aikana tuli suoritettua tuplamäärä opintoja, eli melkein vuoden opinnot puolessa vuodessa. Olipahan rutistus. Kevään päätteeksi oli vielä muutto. Nyt olen pitkästä aikaa päässyt rauhassa miettimään käsityöjuttuja ja ideoimaan sekä suunnittelemaan uusia juttuja! Paljon on uuteen kotiinkin suunnitteilla ja tekeille; uudet verhot olkkariin korkean huonekorkeuden takia ja virkattu matto keittiöön, ainakin näin alkajaisiksi. 

 Kevään aikana sain aikaiseksi tehtyä muutamia kortteja merkkipäiviksi ja ystävänpäiväksi.

Ystävänpäivänä tekaisin lähimmille ystäville tuollaiset A6-kokoiset kortit. Minikirjekuoren taitteluidean ja ohjeen löysin Pinterestistä, mutta kortin muu toteutus on aivan omaa käsialaani.

Kummitytön 2-v -kortissa oli pitsiä, tähtiä ja pientä kimallusta tuomassa helmet. Kortti onnistui yllättävän hyvin, vaikka juhlapäivänä tuskailin pääni tyhjyyttä ja kuinka en tykkää yhtään tehdä kortteja kun on pakko tehdä. Pitäisikin tälle kesälle pitää kortintekotehtailut varastoon, kun on kortintekofiilis, mistä voisi juhliin lähtiessään vain napata sopivan kortin..

Siskoni valmistui luokanopettajaksi tänä keväänä ja löysinkin tuollaisista esineistä tehdyistä valmiista silueteista aivan loistavat kuvat opettajattaren korttia koristamaan ;)

Olen tehnyt useamman viirinauhakortin Tilda-kankaista, mutta tämän ylläolevan tein vanhemmillani ja tarvikkeet nyt olivat mitä olivat. Molemmat viiriin käytetyt paperit taisivat olla kukkien mukana tulleita silkkipapereita.

Tämän kortin idean löysin myös Pinterestistä. Olisikohan tämä ollut ystävänpäivä- tai meidän merkkipäiväkortti poikaystävälle.. Yksinkertaista, mutta mielestäni toimivaa. Korttipohjan lisäksi tarvitsee ainoastaan kaksi nappia ja pari tussia.

Äitienpäivälahjatkin hoituivat näppärästi puutarhalta ostettujen kukkien muodossa. Kortit tietysti tekaisin itse. Poikaystävän äidille tekaisin harteille lämmitettävän kauratyynyn.

Korteissa on jossain korttipaperilajitelmassa tullutta vaaleanpnaista karkeampaa paperia jossa kultaisia langanpätkiä, johon olen hopealla musteella leimannut kukkasia. Edelleen; yksinkertaista ja kaunista..

Kauratyynyjä tein muutama vuosi sitten ihan urakalla ystäville ja läheisille joulumuistamisiksi, joten tämän toteutus oli nopea ja helppo homma. Itse kaurapussi on peruspuuvillaa, tällä kertaa vanhasta tyynyliinasta uusiokäytettyä kangasta. Päällisen teen aina tyynyliinamaisesti, eli se on irroitettavissa ja pestävissä. Päällisen kankaaksi valitsin Marimekon Kanteleen kutsun, ihana kuosi!