perjantai 2. kesäkuuta 2017

Pupunkorvat puurenkaassa – vauvanlelu


Tämä oli kyllä ihanan nopeasti toteutettava vauvanlelu, joka on helppo tehdä viemisiksi vauvalle. Haastavinta oli löytää puurenkaita, jotka ovat käsittelemätöntä puuta..

Nurjalle puolelle valitsin valkoista flanellia ja oikealle puolelle trikoota. Periaatteessa mitkä vaan kangaslaadut käyvät leluun. Minusta oli hauska saada aikaan erilainen tuntuma korvien molemmille puolin sileän ja pehmoisen trikoon sekä karheamman (=huonolaatuisen, kun nyppyyntyi jo ensimmäisessä pesussa) flanellikankaa avulla.





DIY: Pientä purtavaa vauvalle

Silikonihelmistä tehdyt imetyskorut, tuttinauhat ja purulelut tuntuvat olevan kovassa huudossa vauvaperheissä. Minäkin halusin kokeilla näperrellä kummitytölle puruleluja, joihin hain pinterestistä hieman ideoita malleihin ja väriyhdistelmiin. Lisäksi itsetehtynä nämä tulevat huomattavasti edullisemmaksi, kuin valmiina ostettuina.


Silikonihelmet, nauhan ja silikonisen pöllön tilasin Nappikauppa Punahilkasta, jossa oli aivan todella laaja valikoima tarvikkeita puruleluihin, imetyskoruihin ym. Silikonihelmet ovat elintarvikekelpoista silikonia, joita voi antaa huoletta lapsen pureskeltavaksi. Ajattelin tilaavani tarpeet vain yhteen tai kahteen puruleluun, mutta minulla karkasi hieman mopo käsistä... Tuli sitten tilattua varmaan kahteenkymmeneen puruleluun helmet ja nauhat, kun vastaan tuli toinen toistaan ihanampia värejä ja sävyjä. Pöllölelun metallinen klipsi taitaa myös olla samaisesta paikasta, joskin jo aiemmin tilattu. Puurenkaita ostin paikallisesta käsityötarvikeliikkeestä. 


Solmut tuottivat hieman päänvaivaa, sillä halusin että valmiista lelusta tulee varmasti niin kestävä, ettei vauva vain mitenkään pysty saamaan solmuja auki ja pieniä osia irralleen. Katselin sitten kalastussivuilta kaikenlaisia solmuja, koska kalastussolmut jos mitkä ovat kestäviä ja pitäviä. Soitin vielä kalastusta harrastaneelle isälleni ja varmistin, että onhan ajattelemani solmu pitävä. Päädyin ylläolevassakin kuvassa näkyvään palomar-solmuun, jonka teko-ohjeen löytää näppärästi Googlen kuvahausta. Solmun teko itsessään oli melko yksinkertaista, mutta haasteita oli solmun saamisessa juuri oikeaan kohtaan ja riittävän kireälle.


Lopulta sain kuin sainkin solmut riittävän kireällä, joilloin helmet ovat napakasti peräkkäin nauhassa, eikä helmien alussa, lopussa tai väelissä ole ylimääräistä nauhaa. Purulelun päässä on klipsi, jolla purulelun saa kiinnitettyä esimerkiksi kauppareissulle kaukalon vyöhön/ vaatteeseen,


Rengaspurulelu sai ideansa Pinterestistä. Puurengas on käsittelemätöntä puuta, jota vielä hioin varmuuden vuoksi hienolla hiekkapaperilla sileyden varmistamiseksi. Silikonihelmirengasta en saanut kasattua pöllöleluun käytetyllä nauhalla sen joustamattomuuden ja paksuuden takia. Vaihdoin nauhan avainnauhoissa käyttämääni joustavaan silikoniseen? nauhaan, jonka laitoin leluun kaksinkerroin. Joustavan nauhan ansiosta sain solmun oikeaan kohtaan ja helmet tiiviisti ja napakasti toisiinsa kiinni.


Ylläoleva kuva on kyllä niin hellyyttävä, helminauha tiukasti kädessä myös unen voitettua.

torstai 1. kesäkuuta 2017

DIY: Sohvatyynynpäälliset (ja oodi piilovetoketjupaininjalalle)

Ompelin meille verhot reilu vuosi sitten ja ajattelin tekaisevani heti perään sohvatyynynpäällisaet ylijääneestä kankaanpätkästä. Ryhdyin jo tuolloin vuosi sitten toimeen, mutta huomasin kangasta olevan liian vähän tavallisiin kahdesta yhtenäisestä kappaleesta tehtyihin tyynynpäällisiin. En jaksanut miettiä sen enempää päällisten toteutusta, vaan tungin kankaanpätkän kangaslaatikkoon odottelemaan.

Tänä keväänä halusin meidän uuteen kotiin uudet tyynynpäälliset sohvatyynyihin ja jotain vaihtelua. Kangasvarastoja läpikäydessäni vastaan tuli samainen verhokankaan pätkä, josta päätin vihdoin tehdä tyynyille uudet asut. Kangasta oli rajattu määrä ja sisustyynytkin jo löytyivät, joten jotain luovaa ja nättiä oli keksittävä rajallisuus huomioiden. Vanhat tyynynpäälliset olivat parhaat päivänsä nähneet, joten purin niistä piilovetoketjut uusiokäyttöön.



Tein päällisiin toisen puolen yhdestä kappaleesta ja toiselle puolelle kehittelin kolmesta suorakulmaisesta kolmiosta hauskan näköisen leikkauksen ja sain kuin sainkin kankaan riittämään päällisiin. Yli jäi vain kapeita soiroja kankaasta. Kappaleita leikkasin kankaasta vähän joka suuntaan, eli langansuunnat kappaleissa ovat varmaan kaikissa eri suuntaan. Mutta eipä tuo haittaa kun joustamaton kangas ja sisustustyynynpäälliset kyseessä..



Kuviot tein tyynyihin peilikuvana, molemmissa vetoketjut ylläolevassa kuvassa alareunoissa. Lopulta kun sain vihdoin otettua itseäni niskasta kiinni, ei tyynyjen tekoon mennyt kovinkaan kauaa aikaa.



Vanhoissa päällisissä oli piilovetoketjut, jollaisen olen ommellut johonkin viimeksi useampi vuosi sitten. Pari kertaa yritin saada ketjua ommeltua vetoketjupaininjalalla, mutta tuloksena oli vain hermojen menetys. Googlailin vähän vinkkejä ja marssin seuraavana päivänä piilovetoketjupaininjalan ostoon. Kuinka helppoa voikaan piilovetoketjun ompelu olla, kun käytössä on oikeanlainen paininjalka!! Aivan mahtava fiilis, kun piilovetoketjun ompelu onnistui juuri niin kuin kuuluukin, eikä valmiissa työssä itse vetoketju irvistele mistään kohdin. Siis WAU mikä kapistus, joka ikisen euron arvoinen ostos! En kohta varmaan muuta ompelekaan, kuin piilovetoketjuja kaikkialle :D


torstai 25. toukokuuta 2017

Yömekko

Olen vihdoin löytänyt Facebookin ompeluryhmät ja Kangashamsterit-ryhmän, jossa myydään ja vaihdetaan kankaita. Olen tainnutkin viimeisen parin kuukauden aikana ostaa enemmän kankaita kuin viimeiseen kahteen vuoteen.. Lähinnä kankaita on tullut ostettua ajatuksena ommella lähipiirin pienille ihmisille vaatetta ja vähän isommille esimerkiksi pipoja, headwrappeja sun muuta. 


Tämä PaaPiin Hippu-kangas tuli tilattua ilman sen tarkempaa suunnitelmaa, ihastuessani hellyyttäviin pitkäripsisiin hahmoihin. Mielestäni silmät kiinni kankaassa seikkailevat Hiput ovat kuin suoraan yöpukuja varten luotuja! Päätinkin ommella itselleni lyhythihaisen yömekon kesää ajatellen. 


 Löysin viime joulun alla Seppälästä itselleni mieluisen yömekon, joka vihdoin täytti vaativat kriteerini ja nukkuminen onnistui ilman että olin ihan solmussa liian leveän tai liian pitkän helman kanssa. Tässä Seppälän yömekossa on pitkät hihat, joten lyhythihainen kaveri tulee tarpeeseen näin kesän kynnyksellä. Kaavat piirsin vanhasta yömekosta hieman muokaten: pienensin pääntietä, pätkäisin hihat lyhyiksi ja kauttaaltaan kavensin mekkoa hieman, koska alkuperäinen yömekko on ohuempaa ja paremmin laskeutuvaa trikoota.



Olen viimeksi muistaakseni yläasteaikoina ommellut itselleni joustavista kankaista vaatteita, joten hieman jännitti mitä saan aikaan... Ja täytyy sanoa että onnistuin kyllä yli odotusteni ja yhteinen taipaleeni kaksoisneulan kanssa lähti ilman ongelmia käyntiin. Meillä tuleekin olemaan varmasti lukuisia onnistumisen hetkiä vielä edessä!


Pieni into heräsi muidenkin vaatteiden ompeluun itselleni. Saa nähdä mitä kaikkea saan aikaan nyt, kun kangasvarastoakin on mukavasti kerrytetty.








sunnuntai 14. toukokuuta 2017

Anelmaiset anopille

Vasta nyt sain aikaiseksi ensimmäiset Anelmaiset. Ohje oli muuten selkeä, mutta minua hieman häiritsi kukkaro on ohjeen löytyminen vain youtubesta, etenkin kun kyseessä maksullinen ohje. Joka tapauksessa sain sukat yllättävän nopeasti valmiiksi ja anoppikin tykkäsi, aikoi pitää pyhäsukkina. Eniten  aikaa tuntui vievän värien sommittelu mielessä, jotta valmis sukka on tasapainoinen kokonaisuus. 
Nauhoja varten tehty reikärivi jäi ainakin minulla niin huomaamattomaksi, että ihan hyvin voi pitää sukkia myös ilman nauhoja. Nauhoiksi pujottelin näihin Tigerista ostamaani pitsinauhaa. 
Kukkia tein kolmet molempiin sukkiin ja Ohjeesta poiketen sijoitin kukat vain sukan ylävarteen. 

Aivan älyttömän kauniit sukat nämä Anelmaiset, ihastuksesta huokaillen katselen näitäkin kuvia. Sukan teon lomassakin piti vähän väliä pysähtyä ihastelemaan sukkia.. 
Nyt työn alla on musta-harmaa-valkoiset Anelmaiset, saa nähdä missä väreissä näitä vielä tulee neulottua. 

sunnuntai 2. huhtikuuta 2017

DIY: Saunatyyny

Näitä tekemiäni saunatyynyyjä liukuhihnaompelin ja täytin viime jouluksi pukinkonttiin. Koska joululahjaideat ei näin maalis-huhtikuun vaihteessa ole ehkä kaikkein ajankohtaisin, niin tämähän on myös mainio idea ensi kesäksi mökki-/kesäviemiseksi!



Saunatyynyn kankaaksi valitsin mahdollisimman samantyylisen kankaan, kuin laudeliinoissa usein käytetään. Halusin pellavaa/ pellavankaltaista kangasta, joka kuitenkin olisi miellyttävän pehmeää paljasta ihoa vasten. Lösyin kankaan Eurokankaasta ja muistaakseni on ihan 100% pellavaa.

Kauppojen saunatyynytarjontaan perehtyessäni huomasin myynnissä olevan lähinnä kahdenlaista mallia. Neliömäisiä ja pitkulaisia, kuten minunkin tekemät tyynyt. Täytteinä kauppojen tyynyissä oli niin vanua kuin styroxrouhettakin.


Itse päädyin täyttämään tyynyt styroxrouheella, jota myytiin Sotkassa säkkituolin täytepussi -nimellä. Yhdessä pussissa oli 30L täytettä, jolla täytin muistaakseni kahdeksan tyynyä. 
Jos haluaa täyttää saunatyynyn vanulla, tulee huomioida että siinä käytettävä vanu on paloturvallista,


Itse päädyin toteuttamaan tyynyt yhdellä pitkittäissaumalla, jonka sijoitin tyynyn takapuolelle. Ennen täyttämistä ompelin toisen päädyn nurjalta kiinni, käänsin oikeinpäin ja tikkasin oikealtapuolelta kahdella suoralla ompeleella, jotka ovat vajaan sentin päässä toisistaan. 

Täyttämisen jälkeen taitoin reunoista noin sentin verran nurjalle ja tikkasin päädyn kiinni samalla tavalla kuin toisenkin päädyn


Lopuksi vielä kirjoittelin pesuohjelappuset saunatyynyjen mukaan ja paketoin nätisti. Styroxrouhe ei kestä konepesua, joten saunatyynyjen pesuohje on käsinpesu.







perjantai 31. maaliskuuta 2017

Unipesä vauvalle


Tein tulevan äidin pyynnöstä jo viime vuoden puolella tulevalle pienelle unipesän, Etsin Pinterestistä ja ihan googlaillen ideoita, mittoja ja ohjeita unipesän tekoon. Käytin useampaa eri ohjetta, joista löytyneiden mittojen ja kokemusten avulla muokkasin itselle mieluisan kaavan.

Kankaana käytin Annon ihanaa salmiakkikuvioista kangasta, joka on itseasiassa sivuverho. Hamstrasin kaikkia ihani Annon puuvillakankaita jo noin vuosi sitten, kun Anno oli lopettamassa kankaidensa tuotantoaan. Tuolloin sain itselleni ostettua vain vanhan roosan väristä salmiakkikuvioista kangasta. Anttilan loppuunmyynneistä löysin tätä mintunvihreää kangasta sivuverhoina, joita ostin pari ihan ompelutarkoitukseen.


Pesää kiristetään nauhalla, joka voi olla nyöriä, pitsinauhaa tai kuten tässä tekemässäni satiininauhaa. Nauha kulkee pesän ympäri vinonauhasta ommellussa kujassa, jolla pesän voi kiristää vastasyntyneelle pienimpään kokoon ja vauvan kasvaessa löysätä nauhoja, jolloin pesän koko kasvaa vauvan mukana.



Kahdessa ylläolevassa kuvassa pesä on melkolailla pienimpään kokoon kiristetty.


Pesän alareunan kanttasin samalla vinonauhalla, kuin tein nauhakujankin.


Reunuksissa on levyvanua rullattuna. Seuraavalla kerralla unipesää ommellessa teen todennäköisesti muutaman asian toisin. Tässä unipesässä yläreuna on hieman kulmikas, vaikka kaavaa pyöristinkin. Tämän seurauksena kangas menee yläosasta ruttuun, eikä asetu niin hyvin kuin muualta. Jos pesän kaava olisi pyöreämpi, asettuisivat kulmat paremmin ja reunusten kangas rypyttyisi tasaisemmin koko reunuksen matkalta. Kaavaa tulisi tuolloin hieman myös leventää ja pidentää, koska pyöristäminen pienentäisi yläosaa. Suurempi määrä levyvanua rullattuna reunojen sisään saisi reunoista vielä muhkeammat ja kangas voisi tämänkin ansiosta asettua vielä paremmin.
  

Kaikenkaikkiaan olen kuitenkin todella tyytyväinen unipesään ja onneksi myös sen pieni käyttäjäkin on kelpuuttanut pesän päiväunipaikakseen.