torstai 21. elokuuta 2014

Viirinauha

Kummitytön leikkimökkiin tehdään pientä pintaremonttia ja kummitytön äiti kyseli olisiko minulla jotain sisustusideoita, kun vietän Pinterestissä hetken jos toisenkin joka päivä. Viirinauhat ovat aivan ihania ja vielä ompelen joihinkin omiin puutarhajuhliini (kunhan ensin hankin sen oman puutarhan.. ;) ) piiiitkän viirinauhan joka kulkisi puusta toiseen.. Päätin siis leikkimökkiin tehdä viirinauhan, mutta leikkimökin verhojen puuttuessa päädyttiin viirinauhoihin, jotka pääsevät toimittamaan verhojen virkaa.


Viirien Tilda-kankaat löytyivät omista kangasvarastoistani ja jollain hassulla tavalla kaksi täysin erilaista väriä ja kuosia/kuviota sopivat keskenään ainakin omasta mielestäni aika kivasti yhteen. Mietin vinonauhan väriä pitkään, päätyen lopulta ihan vain tylsästi valkoiseen. Viirit ompelin vinonauhaan aivan vieriviereen, koska ikkunoiden leveys oli vain noin puolisen metriä. Jos tekisin pitkän viirinauhan, uskon että kokonaisuutena näyttäisi paremmalta jos viirien välissä olisi tällöin jonkin verran "tyhjää".


Melkein silmiä särkee katsoa kuvia, kun vinonauhan ompelun jälkeen en päässyt viirejä silittämään (ehkä vihdoin 7kk muutosta olisi aika vaan ostaa se höyrysilityslauta, vaikkei niiden valmiiden päällisten kuosit minua miellytäkkään.....). Normaalisti ommellessani olen neuroottinen silittämisen suhteen ja silitän työn jokaisen työvaiheen jälkeen siistin lopputuloksen aikaansaamiseksi.


Viirit olivat mieluiset ja kunhan leikkimökin sisäseinät saavat väriä pintaansa, pääsevät viirinauhaverhot omille paikoilleen! 







sunnuntai 3. elokuuta 2014

Origamimobile

Tein kummitytölle joululahjaksi (vasta pari viikkoa sitten sain aikaiseksi napata pari kuvaa mobilesta kattoon ripustettuna) suloisen origamimobilen. Idean mobileen löysin Pinterestistä ja toteutus onnistui kerrankin erinomaisesti ja oli saajalleen mieluinen!


Kaikki linnut ovat keskenään erikokoisia ja erilaisia. Lintujen väreiksi valitsin mahdollisimman kirkkaita värejä, jotka kiinostavat pientä lasta. Linnut roikkuvat oksista siimalla, kuten myös itse oksa katosta.






PROJEKTI pinnatuolien kunnostus

Muutettuani kotoa 16-vuotiaana aloin pikkuhiljaa keräillä eriparituoleja omaan kotiin. Alun perin suunnitelmissani oli maalata jokainen tuoli eri värillä, mutta mitä kauemmin ajatusta pyörittelin päässä halusin kaikista valkoiset. En suostunut maksamaan paljoa tuoleista, vaan ajattelin että ostelen tuoleja sitä mukaa kun niitä kohtuuhintaisesti tulee vastaan. 


Yllä on lähtötilanne.  Punaisissa tuoleissa oli muistakseni viisi maalikerrosta; oli mustaa, vihreää, lisää mustaa ja kahta eri punaisen sävyä. Punaiset tuolit olivat myös kaikkein huonoimmassa kunnossa, eikä niitä voinut ottaa käyttöön ennen kunnostamista. Koivun väriset tuolit olivat parhaassa kunnossa ja pääsivätkin heti oston jälkeen käyttöön odottelemaan kunnostamista. Valkoinen tuoli oli myös ihan käyttökelpoisessa kunnossa, joskin istuinosan maalipinta oli lohkeillut melko paljon.


Projekti alkoi tuolien pinnojen irrottamisella. Lähes kaikki tuolien liitokset olivat löystyneet, joten uudelleen liimaus hyvän lopputuloksen saamiseksi oli pakollinen. Hioin myös tuoleja; punaisia tuoleja kaikkein eniten, koivun värisistä ja valkoisesta hioin pinnan "karheaksi" ja tasoitin vanhat maalivalumat ym. Suurimmat kolot ja naarmut paikkasin lakkakitillä.


Merkitsin mielestäni loogisesti kaikki pinnat, jotta tietäisin kunkin pinnan oikean paikan. Pinnojen irroittamisen ja uudelleen kasaamisen välillä vierähti koulu- ja työkiireiden sekä olkapääleikkauksen takia vuosi, eikä minulla enää ollutkaan mitään hajua "loogisista" merkinnöistäni. Isä apunani vietimme useamman tunnin selvittäessä mikä pinna kuuluu mihinkin.. :D


Tässä kuvassa tuoli on hiottu, kolot paikattu, hiottu vielä vähän lisää ja liimattu pinnat takaisin paikoilleen.


Huh huh mikä palapeli olikaan koota nuita punaisia tuoleja, joiden pinnat olivat menneet maitokärrysäilytyksessä täysin sekaisin. Halusin kestävän lopputuloksen, joten kittaamisen ja hiomisen jälkeen pohjamaalasin tuolit. Tuolien maalaukseen käytin puolihimmeää huonekalumaalia, jota sudin tuoleihin kaksi kerrosta peittävän lopputuloksen saamiseksi.


Viime vuoden joulukuun lopussa tuli vihdoinkin valmista! Pelkäsin jo että projektista tulee ikuisuusprojekti, joka ei koskaan valmistu...



Valkoiset tuolit sopivat mielestäni aika hyvin tummaan ruokapöytään. Pinkit istuintyynyt sain isosiskoltani tupaantuliaislahjaksi tänä keväänä. Ihastun päivä päivältä vain enemmän tuoleihin, jotka olen ihan itse kunnostanut täysin mieleisikseni.




DIY: unisieppari

Unisieppari on alunperin intiaanien taikakalu, jonka tarkoituksena on pitää pahat unet loitolla. Unisiepparin verkko suodattaa pahat unet päästäen läpi hyvät unet. Pahat unet tarttuvat verkkoon ja valuvat höyheniä pitkin Äiti Maahan. Olen pitkään katsellut Pinterestistä diy-unisieppariin ideoita ja haaveillut itsetehdystä unisiepparista. Erään uskomuksen mukaan unisieppari toimii ainoastaan silloin, kun se on henkilökohtaisesti tehty juuri tietylle henkilölle.Tänään urakoitiin isosiskon ja hänen ystävänsä kanssa useampi tunti unisieppareiden suunnittelun ja tekemisen parissa. 



Materiaaleina meillä oli mm. eri värisiä ja vahvuisia satiininauhoja, monenlaisia renkaita, helmiä ja höyheniä. Olen säästänyt useamman vuoden ajan paidoista pois leikkaamiani ripustuslenkkejä ihan vain varmuuden vuoksi. Aiemmin olen tehnyt satiinisista lenkeistä haarukkarusetteja, mutta nyt sain nauhavarastojani tyhjemmäksi ihan kunnolla.


Ensiksi päällystin renkaat satiininauhalla. Päällystäminen oli yllättävän helppoa (etenkin kun valitsi mahdollisimman leveän satiininauhan) ja kuumaliimalla nauhan kiinnitys (aloituksessa ja lopetuksessa) onnistui hyvin, eikä nauha purkautunut renkaan ympäriltä. Osa renkaista oli metallisia, joten jännitin luistaako satiininauha renkaan ympärillä, mutta kunhan teki riittävän napakkaa ja tiivistä ei mitään ongelmaa ollut.


Pientä kaaosta havaittavissa.. :D



Tämä pitsinen sieppari on oma oma suosikkini ja pääseekin karkottamaan minun pahoja unia pois. Eurokankaasta löytyneestä pitsiverhokankaasta leikkasin hieman rengasta pienemmän ympyrän, jonka ompelin päällystettyyn renkaaseen valkoisella ompelulangalla kiinni. Siepparista roikkuu satiininauhoja, pitsinauhaa, juuttinarua, helmiä sekä tietysti höyheniä.


Tein ystävilleni lahjaksi tuollaiset pienemmät unisiepparit (halkaisijaltaan 100mm). Verkon punonta oli hauskaa ja nopeaa, voi sitä onnistumisen tunnetta kun sai kerralla verkon näyttämään "oikealta".


Tämä yksilö on hieman karkeampi; itse rengas on suht paksu ja verkon punontaan käytin juuttinarua. Pelkäsin, että lopputulos olisi liian massiivinen ja ronski, mutta mielestäni vaaleat höyhenet keventävät siepparia. 

Unisieppareiden askartelu oli todella mukavaa ja pienillä asioilla, kuten väreillä sai tehtyä aivan keskenään erilaisia sieppareita. Suunnitelmissa olisi tehdä unisieppareita joulumyyjäisin, sekä "varastoon" lahjoiksi.

lauantai 2. elokuuta 2014

DIY kirjekuorilaukku

Tein viime kesänä itselleni ja siskolle Tilda-kankaista kirjekuorilaukut kesän juhliin. Ideoita hain Pinterestistä, mutta kaava ja toteutus on täysin omaa käsialaani.


Vuorikankaana käytin luonnonvalkoista peruspuuvillaa/ lakanakangasta. Lisäksi vahvikkeeksi ompelin vuori- ja päälliskankaan väliin muotoonleikatun palan kankaista pöytätablettia. En ole pitkään aikaan tehnyt tällaista työtä, jossa pitää työvaiheet miettiä itse alusta loppuun. Sainkin useampaan kertaan pyöritellä kankaita ja taisin kerran jopa joutua purkamaan yhden sauman, kun en saanutkaan nurjalta puolelta ommeltuani käännettyä laukkua enää oikeinpäin....

                                           
                                
              
Tilasin netistä nuo painonapit/nepparit, en nyt kyllä muista millään mistä nettikaupasta nuo tilasin. Nepparit kiinnitettiin leikkaamalla kankaaseen pienet reiät, joista nepparin "piikit" työnnettiin kankaan nurjalle puolelle ja ne painettiin alas vastakappaleen päälle. Laitoin vielä nurjalle puolelle vahvistukseksi palat puuvillakangasta. Alussa nuo nepparit oli todella tiukat ja jännitin kestääkö kangas hajoamatta, mutta käytössä nuo nepparit ovat sen verran löystyneet, että voi aivan huoletta aukoa laukkua.





Valmiista laukuista tuli juuri sellaiset, kuin olin päässäni suunnitellut. Samantyylinen laukku olisi hauska toteuttaa esimerkiksi tekonahkasta/ mustasta markiisikankaasta tekonahkaisin yksityiskohdin.