Virkatut vihannekset

Kummityttö sai tänä vuonna osana syntymäpäivälahjaansa virkattuja vihanneksia, eksyipä sekaan pari mansikkaakin. Langat ovat sekalaisia villalankoja. Mansikkojen ohje täältä, klik. 

Hauska metallinen ostoskori vihanneksille löytyi Tigerista parilla eurolla. 

Porkkanoiden ohje omasta päästä. 

Sipulin ohje omasta päästä, pinterestistä löydetyn kuvan pohjalta sävelletty. 

Punajuuren ohje täältä, klik. 

Herneet virkattu myös itse säveltäen, herneet irtonaisia. Toki jos pieniä leikkijöitä, suosittelisin kiinnittämään herneet palkoon.

Tästä se lähti...

Vuosi sitten syksyllä ompelin elämäni ensimmäiset vauvanvaatteet ja useamman vuoden tauon jälkeen ylipäätään joustavista kankaista. Näiden teossa en vielä käyttänyt kaksoisneulaa, vaan käytin hunajakenno-ommelta/ kolmipistesiksakia käänteissä ja päälletikkauksissa. Mukava katsella näitä kuvia ja miettiä mistä sitä lähdettiin. Jokaisen itse tehdyn vaatteen jälkeen tuntuu, että on aina vaan tyytyväisempi omiin tekeleisiinsä.

Kuvan sukkahousut, virkatut tennarit ja trikootilkkupeitto ovat minun tekemiäni. Housujen kaavana Ottobre Little Houses. Tennarit olen virkannut omasta päästäni ja tilkkupeitto omalla ohjeella surautettu kasaan. 

Vihreät trikoobaggyt valkoisilla resoreilla on samalla kaavalla tehdyt, kuin nämä vauvalahjaksi annetut. 

Turkoosit pöksyt ja villasukat ovat minun tekemiäni. Housut samalla 0-6kk kaavalla tehdyt, kuin ylläolevan linkin vauvalahja-postauksen mustat housut. 

Ja vielä kahdet Little Houses kaavalla tehdyt housut, toiset frilloilla ja toiset ilman. 

Kankaiset yrttiruukut

Eilen tein -blogin ohjeella ompelin tänä kesänä viemiset kylään mennessäni sekä siskolleni että ystävälleni. Nämä yrttiruukut oli aivan älyttömän helpot ja nopeat toteuttaa. Mielestäni nämä sopisivat jollekin pienelle ruukkukasville tai -kukallekin kodiksi perinteisen keraamisen ruukun sijaan. Sopisi meidänkin sisustukseen kukkaruukuiksi, jos onnistuisin vain yhdenkin kasvin pitämään hengissä. 

 Ollaan miehen kanssa tänä kesänä ihastuttu Arvid Nordquist:n Sommar! -kahviin. Ai että, siinä vasta onkin oikea kahvien kahvi. Vähän myöhäinen kahvisuositus tosin, ainakaan meidän kotikaupungin Prismoista ei enää tätä pehmeän tummaa kahvia enää saanut, harmi. Hyvänä kakkosena tulee saman merkin oranssi auringonkukin kuvitettu mellan mörk - kahvi, joskaan ei aivan vertoja kesäkahville vedäkään. Kahvihypetyksestä asiaan, Sommar!-kahvipussin sisäpuoli on valkoinen ja miellyttää esteettistä silmääni enemmän kuin perinteisempi hopeinen kahvipussin sisusta. Etenkin tällaisessa tarkoituksessa, jossa sisäpuoli ei ole täysin piilossa. 

Yrttiruukkujen kankaaksi valikoitui lukuisista Anttilan loppuunmyynnistä hamstraamistani Annon puuvillakankaista minulle kaikkein mieleisin. Pohjaväriltään valkoisessa kankaassa on vaakasuunnassa mustia väkäsiä ikään kuin nuolina. Niin kaunis ja yksinkertainen kuosi. Sopii sisustukseen kuin sisustukseen! 

Postauksen kuvat ovat ihanan ystäväni kauniissa kodissa napsaistuja. Voi kun itsekin saisi omasta ikkunastaan katsella noin kaunista satamamaisemaa nostokurkineen kaikkineen! 

Virkattu kori

Välillä tarvii aivot narikkaan -käsityön jota tehdessään voi samalla katsoa televisiota tai jutella.  Ostin jo syksyllä Prismasta Kaupunkilangan Sisäpiha-kudetta. Yksi 500g:n kerä/ rulla maksoi muistaakseni jotain vitosen luokkaa, mielestäni siis varsin edullinen. Kuteen ostopäätökseen vaikutti väri, joka oli täydellisen sävyinen ihan pikkuisen koralliin taittava vanha roosa sekä edullinen hinta. Ensimmäisessä kuvassa näkyy parhaiten kuteen todellinen sävy.

 Ilahduin positiivisesti luettuani trikookuteen vyötteestä, että Sisäpiha on valmistettu vaateteollisuuden ylijäämäpaloista. Ihan mahtavaa, että marketista saa kierrätysmateriaalista valmistettua kudetta näin edullisesti. Kaupungilangan nettisivuilla muistutetaan, että kyseessä on hukkapaloista valmistettu tuote ja sävyt voivat vaihdella reilustikin, joten on suositeltavaa ostaa kerralla yhteen työhön tarvittava määrä kudetta. 

Tein korin pohjaksi ympyrän kiinteillä silmukoilla kerros kerrallaan. Reunoja aloittaessani virkkasin ensimmäisen kerroksen vain takareunoihin kiinteitä silmukoita virkaten, jonka jälkeen jatkoin korin reunaa spiraalina virkaten edelleen kiinteillä silmukoilla. Halusin jonkin pienen jujun koriin ja löysinkin ihanan korin reunuksen Lankavalta. Esteri-korin pitsireunassa on ohjeessa kaksi kerrosta, mutta yllättäen kuteeni ei riittänyt kuin ensimmäiseen kerrokseen...kuinkas muutenkaan! Virkkasin korin siskolleni ja hänen mielestään kori oli hyvä noinkin, joten sellaiseksi se sitten jäi...

Kude oli aivan ihanan pehmeää trikoota ja sen virkkaaminen oli kevyempää kuin esimerkiksi ontelokuteesta virkkaaminen, joka on mielestäni paljon jäykempää.

Tämä väri on vaan jotain niin täydellistä, melkein teki tiukkaa luopua korista....

Noh, hauskahan siitä tuli noinkin. Onpahan jotain muuta, kuin pelkkä tasainen reuna. Täytyy tutustua myös muihin Kaupungilangan tuotteisiin ja ehkä myös virkata itselle Sisäpihasta Esteri-kori, jossa on pitsireunan molemmat kerrokset!

Kirjoneulelapasia

Ei voi muuta sanoa, kuin että kylläpä se aika rientää... Blogissa on ollut hiljaiseloa melkein puolen vuoden ajan. Paljon on kaikenlaisia käsitöitä tullut sinä aikana kuitenkin tehtyä ja jopa kuvattuakin. Aloitin syksyllä uudessa työpaikassa, uudella paikkakunnalla ja työnkuvakin oli aiemmasta poikkeava. Syksy ja alkutalvi on mennyt siis aika lailla töitä puurtaessa. Nyt tartuin itseäni vihdoin niskasta kiinni ja naputtelen luonnoksissa olevat postaukset valmiiksi ja esittelen mitä kaikkea sitä syksyn aikana saatiinkaan aikaan!

Nämä kirjoneulelapaset ovat vuoden takaisen joulun lahjat siskoni avomiehelle ja äidilleni. Siskolleni tein muutama vuosi sitten tällaiset kirjoneulelapaset, joita sekä äitini sekä siskoni avomies ovat katselleet ja vihjailleet että heillekin kelpaisivat samanlaiset,, Vuonna 2015 jouluna kaikille lähimmille neuloin joko sukkia tai lapasia lahjaksi. Tänä vuonna mentiinkin sitten enemmän ompelupainotteisesti!

Mustaharmaat kirjoneulelapaset ovat Yhteishyvän ohjetta mukaillen tehdyt. Kämmenselän kuvio on ohjeen mukaan tehty, joskin jouduin mallia muokkaamaan, jotta lapasista sain riittävän isot parimetrisen miehen käsiin. Kämmenpuolella on samanlaista ruutukuviota, kuin alla olevissakin lapasissa.

Harmaavihreät lapaset tein äidilleni. Nämä on tehty samalla ohjeella, kuin siskonikin lapaset. Taisin äidin toiveesta muistaakseni muokata resoria hieman lyhyemmäksi ja tekemällä alkuun omaa sävellystä kirjoneuleeseen.

Kirjoneule ei enää ole mikään inhokkitekniikka, mutta kyllä noiden kahtien lapasten jälkeen tuntui, että ei hetkeen kiitos.... Ihanaa kirjoneuleessa on nähdä, kuinka kuvio muodostuu joka puikon jälkeen. Saa nähdä millloin seuraavan kerran päädyn taas kirjoneuleen pariin..

24. joulukuuta

Niin se joulukuu hujahti ihan huomaamatta ja tänään jouluaattona voi vihdoin unohtaa joulustressin ja vain rentoutua. Itsellä jouluaatto menee tosin iltavuorossa, onneksi olen nauttinut täysin joulun odotuksesta.

Tämän päivän luukusta paljastuu eräs arjen helpottaa. Isälleni tein joululahjaksi tabletti-/kirjatyynyn. Tyyny tukee laitteen tai kirjan pystyyn, jolloin kädet ovat vapaana kannattelemisesta. Tyynyä voi käyttää joko sylissä tai tason päällä.

Idea tyynyyn on Pinterestistä, mutta kaavat ja toteutus täysin omaa käsialaani. 

Tabletin alareuna pysyy pitkulaisen tyynyn ansiosta tukevasti paikoillaan. 

Täytteeksi tyynyyn laitoin pitkulaiseen tyynyyn pelkkää vanha tiiviisti ja pyramidiin ensin riisiä ja loppuun täytin vanulla. Riisin ansiosta tyyny on jämäkkä, eikä tarvitse pelätä laitteen tippumista. 

16. joulukuuta

Halusin joulukalenteriin tehdä myös jotain, mikä ei liity jouluun lainkaan ja joka tulisi oikeasti käyttöön. Tämän päivän luukusta sisko saa korvakorut.

 Päädyin virkkaamaan ohuesta juuttinarusta pikkuiset kukkaset, jotka kiinnitin kädentaitomessa uilta ostamiini korvakorukoukkuihin.

Valitsemani lanka oli aivan hirveää virkattavaa! Naru oli jäykkää, karheaa ja kaikkea muuta kuin taipuisaa. Oli todella haastavaa saada virkkausjäljestä tiivistä ja tasalaatuista. Lopputulos oli onneksi kaunis, mutta aivan heti en lähde kyseistä juuttinarua enää virkkaamaan.

15. joulukuuta

Yritän välttää joululahjojen ostamista ja usein eniten mietintää ja pohdintaa vaativat lasten joululahjat. Usein pienillä lapsilla löytyy mummojen kutomia sukkia ja lapasia mielin määrin, eikä ne paketista paljastuvat sukat välttämättä saa yhtä suurta hymyä huulille, kuin lelu.

Serkkuni 1-vuotiaalle tytölle virkkasin joulupakettiin iloisen värisen pehmeän pallon. Jälkeenpäin kuulin, että serkuntyttö on melkoinen pallofani, joten uskoakseni pallo on mieluinen saajalleen. Virkkasin puuvillabambusekoite-langoista 12 afrikankukkaa, jotka yhdistin palloksi ja täytin vanulla. Pallon halkaisija on vajaa 20cm. Langaksi käy mikä tahansa lanka, kunhan samaan palloon käytettävät langat ovat keskenään suunnilleen samanpaksuisia.

Pallossa käytin kolmea eri väriä. Afrikankukan ohjeita löytää helposti googlaamalla. Pallon kukat ovat viisikulmaisia afrikankukkia.

Palojen yhdistämiseen käytin Heidi Bearsin blogista löytyvää "join as you go"-tekniikkaa. Ohjeen tekniikkaan löydät täältä.

Mukavia virkkaushetkiä!

9. joulukuuta

Joka joulu vien ystäville ja lähimmille sukulaisille jotain pientä itsetehtyä joulumuistamisena. Tänä vuonna vien joulumuistamisina edellisessä postauksessa olleita kahvisaippuoita ja itsetehtyjä lasinalusia. Lasinalusia olen suunnitellut tekeväni kahdenlaisia. Tässä postauksessa esittelen toiset lasinaluset.

Monessa blogissa olen törmännyt virkattuihin pyöreisiin lasinalusiin ja kattausliinoihin. Halusin lasinalusiin kuitenkin jonkin pikkujutun, mielellään jouluisen. En myöskään halunnut minkäänlaisia piparkakku- tai pitsireunoja, vaan pitää lasinaluset simppeleinä ja selkeinä. Päädyin virkkaamaan kuhunkin lasinaluseen hopeanharmaasta langasta kannan, jolloin lasinalusista tuli joulupalloja.

Lasinalusiin käytin puuvillabambusekoite-lankoja, joita minulla on jäänyt yli tiskirättien ja tuttinauhojen virkkauksesta. Yllätyin, kuinka jouluisen värisiä kaikki jämälankani olivat.

Alusia tein yhteensä 16, eli 4kpl neljän alusen settiä.

Lasinaluset olivat tosi nopeita virkata, joten vielä ehtii virkata setti jos toinenkin joulumuistamiseksi tai ihan vaan omaan kotiin joulutunnelmaa lisäämään.

Glögintuoksuista Joulun odotusta Sinulle!

Säärystimet saappaille

Ensimmäistä kertaa törmäsin tällaisiin saappaanvarsisäärystimiin (engl. boot cuffs) Pinterestin ihmeellisessä maailmassa. Itseltäni löytyy useammatkin nilkkurit/ saappaat, joiden alle ei mahdu villasukat, mutta olisi kiva jotain pitsineuletta, palmikoita tai joustinneulosta napeilla liittää koristamaan asua.

En halunnut pelkkää tavallista joustinneulosta, vaan päädyin tekemään 2o2n neulosta ja joka kolmas kerros tein oikeilla silmukoilla pikkuista palmikkoa. Neuloksesta tuli mielestäni todella sievä, taidankin tehdä samanlaista pikkupalmikkoa seuraaviin villasukkiinkin!

Päädyin tekemään sellaiset säärystimet, joita voi käyttä ikään kuin oikeiden säärystimien tavoin sekä taittamalla osittain saappaanvarren päälle osaksi saapasta.

Piiloon jäävä osuus on sileää neulosta. Yhden päivän koekäytön perusteella pysyy hyvin sekä jalassa että saappaan varren päällä, mutta taidan siltikin kallistua tekemään seuraaviin piiloon menevän osuuden ihan perus 2o2n joustinneuletta. Eipähän ainakaan luisu, jos käyttää esimerkiks sukkahousujen päällä.

Jännä, kuinka samoilla säärystimillä eri käyttötavoilla saappaiden (tässä tapauksessa nilkkureiden) ilme muuttuu kertaheitolla, Molemmista kyllä tykkään! Ehkä säärystimenä käytettynä näyttää viimeistellymmältä ja saappaanvarressa ollessaan sopii paremminkin ihan vain arkikäyttöön.

Nahkainen korttikotelo

Poikaystävä on etsiskellyt jo tovin uutta nahkaista koteloa/taskua korteilleen. Olin Jenkeissä reissussa kesäkuun ensimmäiset kaksi viikkoa ja sieltä yritinkin koteloa etsiä, tuloksetta tosin.. Kotiin tultuani minulla on ollut vapaapäiviä ja kaivoin ensimmäisenä ompelukoneen keittiönpöydälle muutama ompeluprojekti mielessäni. Housujen lyhentämiset ym. sai odottaa kun kangaslaatikkoa läpikäydessäni vastaan tuli yläaste- ja lukioaikaisten aivan parhaista nahkasaappaista säästämäni varret. En useampi vuosi sitten raaskinut heittää koko kenkiä roskiin, vaan säästin varsien nahat ajatuksella "teen näistä joskus jotain". 

Neljän vuoden jälkeen nahkapalojen tullessa vastaan päätin yrittää saada itse aikaiseksi korttikotelon. Leikkasin kartongista pankkikortin kokoisen suorakulmion ja aloin suunnittelemaan mallia ja piirtämään jonkinlaista kaavaa. Koteloon tuli kolme kerrosta, eli kaksi taskua korteille. Nahka oli niin ohutta, että ompelukoneeni jaksoi hyvin ommella kolmea kerrosta päällekkäin tavallisella neulalla. Koteloon mahtuu yhteensä 6-8 korttia. 

Halusin koteloon jonkin "jujun", joka oli samasta nahasta koristeeksi ommellut viikset nahan "nurja" puoli ylöspäin kotelon etupuolelle. Onnistuin ensimmäisellä yrittämällä ja kotelon saajakin oli erittäin tyytyväinen. Saappaanvarsia jäi sopivasti ainakin kahteen korttikoteloon.

Kortteja

Huhhuh.. Joulukalenterin päivittäminen taisi jäädä vähän vaiheeseen syksyn kiireissä. Kiireisen syksyn jälkeen koitti vieläkin kiireisempi kevät. Kevään aikana tuli suoritettua tuplamäärä opintoja, eli melkein vuoden opinnot puolessa vuodessa. Olipahan rutistus. Kevään päätteeksi oli vielä muutto. Nyt olen pitkästä aikaa päässyt rauhassa miettimään käsityöjuttuja ja ideoimaan sekä suunnittelemaan uusia juttuja! Paljon on uuteen kotiinkin suunnitteilla ja tekeille; uudet verhot olkkariin korkean huonekorkeuden takia ja virkattu matto keittiöön, ainakin näin alkajaisiksi. 

 Kevään aikana sain aikaiseksi tehtyä muutamia kortteja merkkipäiviksi ja ystävänpäiväksi.

Ystävänpäivänä tekaisin lähimmille ystäville tuollaiset A6-kokoiset kortit. Minikirjekuoren taitteluidean ja ohjeen löysin Pinterestistä, mutta kortin muu toteutus on aivan omaa käsialaani.

Kummitytön 2-v -kortissa oli pitsiä, tähtiä ja pientä kimallusta tuomassa helmet. Kortti onnistui yllättävän hyvin, vaikka juhlapäivänä tuskailin pääni tyhjyyttä ja kuinka en tykkää yhtään tehdä kortteja kun on pakko tehdä. Pitäisikin tälle kesälle pitää kortintekotehtailut varastoon, kun on kortintekofiilis, mistä voisi juhliin lähtiessään vain napata sopivan kortin..

Siskoni valmistui luokanopettajaksi tänä keväänä ja löysinkin tuollaisista esineistä tehdyistä valmiista silueteista aivan loistavat kuvat opettajattaren korttia koristamaan ;)

Olen tehnyt useamman viirinauhakortin Tilda-kankaista, mutta tämän ylläolevan tein vanhemmillani ja tarvikkeet nyt olivat mitä olivat. Molemmat viiriin käytetyt paperit taisivat olla kukkien mukana tulleita silkkipapereita.

Tämän kortin idean löysin myös Pinterestistä. Olisikohan tämä ollut ystävänpäivä- tai meidän merkkipäiväkortti poikaystävälle.. Yksinkertaista, mutta mielestäni toimivaa. Korttipohjan lisäksi tarvitsee ainoastaan kaksi nappia ja pari tussia.

Äitienpäivälahjatkin hoituivat näppärästi puutarhalta ostettujen kukkien muodossa. Kortit tietysti tekaisin itse. Poikaystävän äidille tekaisin harteille lämmitettävän kauratyynyn.

Korteissa on jossain korttipaperilajitelmassa tullutta vaaleanpnaista karkeampaa paperia jossa kultaisia langanpätkiä, johon olen hopealla musteella leimannut kukkasia. Edelleen; yksinkertaista ja kaunista..

Kauratyynyjä tein muutama vuosi sitten ihan urakalla ystäville ja läheisille joulumuistamisiksi, joten tämän toteutus oli nopea ja helppo homma. Itse kaurapussi on peruspuuvillaa, tällä kertaa vanhasta tyynyliinasta uusiokäytettyä kangasta. Päällisen teen aina tyynyliinamaisesti, eli se on irroitettavissa ja pestävissä. Päällisen kankaaksi valitsin Marimekon Kanteleen kutsun, ihana kuosi!