Virkatut vihannekset

Kummityttö sai tänä vuonna osana syntymäpäivälahjaansa virkattuja vihanneksia, eksyipä sekaan pari mansikkaakin. Langat ovat sekalaisia villalankoja. Mansikkojen ohje täältä, klik. 

Hauska metallinen ostoskori vihanneksille löytyi Tigerista parilla eurolla. 

Porkkanoiden ohje omasta päästä. 

Sipulin ohje omasta päästä, pinterestistä löydetyn kuvan pohjalta sävelletty. 

Punajuuren ohje täältä, klik. 

Herneet virkattu myös itse säveltäen, herneet irtonaisia. Toki jos pieniä leikkijöitä, suosittelisin kiinnittämään herneet palkoon.

Tästä se lähti...

Vuosi sitten syksyllä ompelin elämäni ensimmäiset vauvanvaatteet ja useamman vuoden tauon jälkeen ylipäätään joustavista kankaista. Näiden teossa en vielä käyttänyt kaksoisneulaa, vaan käytin hunajakenno-ommelta/ kolmipistesiksakia käänteissä ja päälletikkauksissa. Mukava katsella näitä kuvia ja miettiä mistä sitä lähdettiin. Jokaisen itse tehdyn vaatteen jälkeen tuntuu, että on aina vaan tyytyväisempi omiin tekeleisiinsä.

Kuvan sukkahousut, virkatut tennarit ja trikootilkkupeitto ovat minun tekemiäni. Housujen kaavana Ottobre Little Houses. Tennarit olen virkannut omasta päästäni ja tilkkupeitto omalla ohjeella surautettu kasaan. 

Vihreät trikoobaggyt valkoisilla resoreilla on samalla kaavalla tehdyt, kuin nämä vauvalahjaksi annetut. 

Turkoosit pöksyt ja villasukat ovat minun tekemiäni. Housut samalla 0-6kk kaavalla tehdyt, kuin ylläolevan linkin vauvalahja-postauksen mustat housut. 

Ja vielä kahdet Little Houses kaavalla tehdyt housut, toiset frilloilla ja toiset ilman. 

Rapinaleluja vauvalle

Kaikenlaiset rapinat ja helinät leluissa ovat vauvojen mieleen. Vajaan puolen vuoden iässä kummityttöni mielestä paras lelu ikinä oli tyhjä kosteuspyyhepaketti, josta kuului ihanaaa rapinaa. Lelun ulkonäöllä ei siis taida olla niinkään väliä, kunhan äänet ovat mieleisiä. Päätin kokeilla tehdä kaksi rapisevaa lelua, jotka myös esteettisesti ovat hieman nätimpiä, kuin se tyhjä muovipaketti.

Tämä virkattu pupu on bambu-puuvilla -sekoitelangasta virkattu omalla ohjeella. Korviin ja päähän laitoin paistopussia vanun lisäksi takaamaan maksimaalinen rapina. Seuraavaan yksilöön muuttaisin ainakin korvia hieman eri mallisiksi ja rengasta isommaksi. Kasvoja en kirjonut tälle pupulle ollenkaan, ettei vaan langat pääse purkautumaan ja irtoamaan pienten käsien ha hampaiden sitä tutkiessa.

Tähän rapinaleluun halusin nauhoja, palloja ja renkaita, joissa riittää pienelle tutkittavaa. Uloimmat kerrokset ovat puuvillakangasta, joiden välissä on kolme kerrosta paistopussia. Nauhat ovat myös puuvillaa. Renkaat ja puuhelmet ovat käsittelemätöntä puuta, joista hioin vielä kaikki vähänkään terävät kulmat pois.

Tästä tuli kyllä aika söpö lelu valkoisen, keltaisen ja mintun värin sopiessa hyvin yhteen. 

Virkattu kori

Välillä tarvii aivot narikkaan -käsityön jota tehdessään voi samalla katsoa televisiota tai jutella.  Ostin jo syksyllä Prismasta Kaupunkilangan Sisäpiha-kudetta. Yksi 500g:n kerä/ rulla maksoi muistaakseni jotain vitosen luokkaa, mielestäni siis varsin edullinen. Kuteen ostopäätökseen vaikutti väri, joka oli täydellisen sävyinen ihan pikkuisen koralliin taittava vanha roosa sekä edullinen hinta. Ensimmäisessä kuvassa näkyy parhaiten kuteen todellinen sävy.

 Ilahduin positiivisesti luettuani trikookuteen vyötteestä, että Sisäpiha on valmistettu vaateteollisuuden ylijäämäpaloista. Ihan mahtavaa, että marketista saa kierrätysmateriaalista valmistettua kudetta näin edullisesti. Kaupungilangan nettisivuilla muistutetaan, että kyseessä on hukkapaloista valmistettu tuote ja sävyt voivat vaihdella reilustikin, joten on suositeltavaa ostaa kerralla yhteen työhön tarvittava määrä kudetta. 

Tein korin pohjaksi ympyrän kiinteillä silmukoilla kerros kerrallaan. Reunoja aloittaessani virkkasin ensimmäisen kerroksen vain takareunoihin kiinteitä silmukoita virkaten, jonka jälkeen jatkoin korin reunaa spiraalina virkaten edelleen kiinteillä silmukoilla. Halusin jonkin pienen jujun koriin ja löysinkin ihanan korin reunuksen Lankavalta. Esteri-korin pitsireunassa on ohjeessa kaksi kerrosta, mutta yllättäen kuteeni ei riittänyt kuin ensimmäiseen kerrokseen...kuinkas muutenkaan! Virkkasin korin siskolleni ja hänen mielestään kori oli hyvä noinkin, joten sellaiseksi se sitten jäi...

Kude oli aivan ihanan pehmeää trikoota ja sen virkkaaminen oli kevyempää kuin esimerkiksi ontelokuteesta virkkaaminen, joka on mielestäni paljon jäykempää.

Tämä väri on vaan jotain niin täydellistä, melkein teki tiukkaa luopua korista....

Noh, hauskahan siitä tuli noinkin. Onpahan jotain muuta, kuin pelkkä tasainen reuna. Täytyy tutustua myös muihin Kaupungilangan tuotteisiin ja ehkä myös virkata itselle Sisäpihasta Esteri-kori, jossa on pitsireunan molemmat kerrokset!

Virkattuja pannunalusia

Edellisen postauksen pilvityynyn jälkeen jäi molempia värejä jonkin verran yli ja halusin samantien päästä niistäkin kudekeristä samantien eroon. Koriin kudetta olisi ollut liian vähän, mutta muutaman pannunalusen sain näperreltyä ja kuteet paria metriä vaille käytettyä loppuun. Pannunalusiin löysin Taitolapin ohjeen, klik! 

Sain joululahjaksi Marimekon valkoisen Oiva teekannun. Pannunaluset sopivat kyllä teekannun kanssa täydellisesti yhteen!

Oikeanpuoleisessa harmaassa alusessa kude loppui kesken terälehtikerroksen,  siihen sovelsin terälehdet puolipylväin ja pylväin kuteen riittämiseksi. Pilvityynystä jäi jotenkin kummasti valkoista kudetta paljon vähemmän kuyin harmaata, vaikka yhdistin osat toisiinsa harmaalla kuteella. Valkoista olikin sitten riittävästi vain yhteen pannunaluseen...

Ontelokuteesta tyyny

Kun Novitalta ilmestyi myyntiin Tuubi-ontelokudetta ostin heti yhden kerän harmaata ja yhden kerän luonnonvalkoista kudetta mielessä monta ideaa ja paljon intoa tehdä niistä jotain ihanaa kotiin. No, tänä keväänä havahduin että kerät ovat edelleen koskemattomina lankakorissa, kun mikään idea ei ole mielestäni ollut riittävän hyvä toteutuakseen. 

Viime syksynä Novitan lehdessä oli hauskojen pilvityynyjen ohje, joka oli jäänyt mieleeni hautumaan. Tarkemmin ohjetta tutkittuani, olisi yhteen tyynyyn tarvinnut kaksi kerää samaa väriä. Tyynyn olin jo päättänyt tehdä, joten piti keksiä jokin ratkaisu. Samanvärisiä ontelokuteita ei mistään (Yllättäen.... En edes halua ajatella kuinka kauan aikaa sitten olen kuteet ostanut :D) enää löytynyt, joten päädyin kompromissiin ja tein kaksivärisen eli käännettävän pilvityynyn.

Olen tällä hetkellä vanhempieni luona Rovaniemellä parin kuukauden ajan suorittamassa opintojeni viimeistä harjoittelua. En olisi uskonut kuinka haastavaa on löytää askarteluvanua tyynyn tyättämiseen tästä kaupungista... Lukuisten tuloksettomien etsintäyritysten jälkeen menin JYSK:iin, ostin 3,5 euron tyynyn, jonka sisukset riittivät hyvin pilvityynyn täyttämiseen. Tyynyn sisällä oleva vanu oli toki huonolaatuisempaa kuin askarteluvanu, mutta ajaa asiansa toisen tyynyn sisuksena aivan erinomaisesti!

 

Tyynystä tuli kyllä aivan odotusten mukainen ja pääsee kyllä käyttöön heti! Yllättävän hyvin onnistui tyynyn kaksipuolisuuskin vaikka hieman epäilinkin toteutuksen ontuvan verrattuna loistavaan visiooni pääni sisällä.

Tyyny itsessään oli yhden illan työ, melkein hävettää kuinka kauan kuteet marinoituivat lankakorissa...... 

Osien yhdistämiseen käytin harmaata lankaa, joten hieman harmaata vilkkuu reunoilta valkoisen ollessa tyynyn värinä, kuten ylläolevasta kuvasta huomaa. Tarkasti asettelemalla saa kyllä nuo tummat reunatkin piiloon, mutta ne eivät minua niin suuresti edes haittaa..

Sauma. Ompelin eriväriset kappaleet toisiinsa harmaalla kuteella ja sain saumakohdasta mielestäni ihan siistin näköisen. 

23. joulukuuta

Tässä helppo DIY-vinkki vaikka joululahjaksi karvaisille ystäville. Vielä ehtii nämä virkata, sillä oli melko nopea työ! 

Molemmat on vessapaperirullan päälle virkattuja. Näiden toteutus oli helppo ja nopea. Ensin virkkasin pohjan kokoisen ympyrän, jonka jälkeen virkkasin ilman lisäyksiä 1pylväs yhteen silmukkaan, jolloin reunat muodostuivat.

Violetti lelu on puolikkaan hylsyn päälle virkattu. Tein tästä leluista umpinaisen ja laitoin sisälle kulkusen. 

 

Valkoisen lelun toisen pään jätin ylläolevan kuvan mukaisesti osittain avoimeksi. Avoimeen päähän virkkasin myös spiraalin, jonka päähän virkkasin kulkusen roikkumaan. Spiraali syntyy, kun virkkaa ensin haluamansa mittaisen ketjusilmukkaketjun (minulla 25s), (tässä vaiheessa virkkasin päähän kulkusen), käännös ja palatessa virkkaa kuhunkin ketjusilmukkaan (molemmista reunoista) kolme pylvästä. Lisäiloa kissat saavat vessapaperirullan ja virkatun suojuksen väliin laittamani muutama kerros sellofaania, joka ropisee mukavasti.

Virkkauksen iloa!

21. joulukuuta

Vanhempieni koiralle Sulolle tein tänä vuonna joululahjaksi uuden pedin. Itse pedin virkkasin ontelokuteesta aloittaen pohjasta. Ohjetta en käyttänyt. Virkkasin ensin sopivan kokoisen ovaalin mallisen pohjan, jonka jälkeen reunat. Kudetta oli minulla aiemmista projekteista jäljellä ja kerrankin oli onni myötä, kude riitti juuri ja juuri! Joskin viimeiset kuusi silmukkaa piti tehdä aloituksesta ja kuteenvaihdosta jääneistä pikkupätkistä... Kuteen päät päättelin pujottelemalla silmukoiden sekaan ja lopuksi vielä ompelin pään ompelulangalla kestävyyden maksimoimiseksi, onhan tuleva omistaja kuitenkin koira!

Petiin ompelin myös patjan, jonka sisus on vanhasta täkistä leikattu "patja". Päällinen ei ole vaihdettava, mutta patja kestää kyllä 40 asteen konepesun. Lopuksi ompelin vielä tikkaukset pariin kohtaan ihan ulkonäön vuoksi.

Lopuksi vielä kuva Sulo-herrasta uudessa pedissään. <3

19. joulukuuta

Joka vuosi haluan valita jonkin teeman lahjojen paketointiin. Pinterestistä löysin hauskan idean pitsipapereista pakettikortteina, joihin oli leimattu antajan ja saajan nimet. Lahjat päädyin laittamaan ruskeasta "kierrätyspaperista" taittelemiini paperipusseihin. Pitsipapereihin leimasin kirjainleimasimilla nimet.

Pinterestiistä löytyi useita taitteluohjeita, joiden avulla sain pussit heti ensimmäisellä kerralla onnistumaan! Pussien teko onnistui kaksipuolisen teipin avulla helposti ja siististi.

Liimasin 2-puolisella teipillä pitsipaperin, johon oli jo leimattu nimet. En halunnut laittaa enää mitään narua, vaan pidin yksinkertaisen kauniista lopputuloksesta.

Lisäksi paketoin tekemiäni lasinalusia ja saippuoita vähän nätimmiksi kokonaisuuksiksi. Paketointiin käytin juuttinarua, soodataikinasta tekemiäni koristeita, puunappeja ja ruskeaa paketointipaperia.

Kahvisaippuaa tein vielä toisen erän ja muotteina käytin silikonisia muffinsivuokia, melko kauniita tuli!

18. joulukuuta

Tästä luukusta siskoni saa takkiin ripustettavan heijastimen. Tähden mallisen heijastimen virkkasin ohuesta heijastinnauhasta. Kuten korviksiin käyttämäni juuttinarun, oli myös tämän heijastinnauhan virkkaaminen aivan tuskaa. Samojen ongelmien lisäksi heijastinnauha oli mielestäni herkkä myös katkeilemaan, jos vähänkään liian kovasti kiristi...  Juuttinarusta pujotin vielä tähteen ripustusnauhan.

Tästä tuli kyllä kiva!

16. joulukuuta

Halusin joulukalenteriin tehdä myös jotain, mikä ei liity jouluun lainkaan ja joka tulisi oikeasti käyttöön. Tämän päivän luukusta sisko saa korvakorut.

 Päädyin virkkaamaan ohuesta juuttinarusta pikkuiset kukkaset, jotka kiinnitin kädentaitomessa uilta ostamiini korvakorukoukkuihin.

Valitsemani lanka oli aivan hirveää virkattavaa! Naru oli jäykkää, karheaa ja kaikkea muuta kuin taipuisaa. Oli todella haastavaa saada virkkausjäljestä tiivistä ja tasalaatuista. Lopputulos oli onneksi kaunis, mutta aivan heti en lähde kyseistä juuttinarua enää virkkaamaan.

15. joulukuuta

Yritän välttää joululahjojen ostamista ja usein eniten mietintää ja pohdintaa vaativat lasten joululahjat. Usein pienillä lapsilla löytyy mummojen kutomia sukkia ja lapasia mielin määrin, eikä ne paketista paljastuvat sukat välttämättä saa yhtä suurta hymyä huulille, kuin lelu.

Serkkuni 1-vuotiaalle tytölle virkkasin joulupakettiin iloisen värisen pehmeän pallon. Jälkeenpäin kuulin, että serkuntyttö on melkoinen pallofani, joten uskoakseni pallo on mieluinen saajalleen. Virkkasin puuvillabambusekoite-langoista 12 afrikankukkaa, jotka yhdistin palloksi ja täytin vanulla. Pallon halkaisija on vajaa 20cm. Langaksi käy mikä tahansa lanka, kunhan samaan palloon käytettävät langat ovat keskenään suunnilleen samanpaksuisia.

Pallossa käytin kolmea eri väriä. Afrikankukan ohjeita löytää helposti googlaamalla. Pallon kukat ovat viisikulmaisia afrikankukkia.

Palojen yhdistämiseen käytin Heidi Bearsin blogista löytyvää "join as you go"-tekniikkaa. Ohjeen tekniikkaan löydät täältä.

Mukavia virkkaushetkiä!

9. joulukuuta

Joka joulu vien ystäville ja lähimmille sukulaisille jotain pientä itsetehtyä joulumuistamisena. Tänä vuonna vien joulumuistamisina edellisessä postauksessa olleita kahvisaippuoita ja itsetehtyjä lasinalusia. Lasinalusia olen suunnitellut tekeväni kahdenlaisia. Tässä postauksessa esittelen toiset lasinaluset.

Monessa blogissa olen törmännyt virkattuihin pyöreisiin lasinalusiin ja kattausliinoihin. Halusin lasinalusiin kuitenkin jonkin pikkujutun, mielellään jouluisen. En myöskään halunnut minkäänlaisia piparkakku- tai pitsireunoja, vaan pitää lasinaluset simppeleinä ja selkeinä. Päädyin virkkaamaan kuhunkin lasinaluseen hopeanharmaasta langasta kannan, jolloin lasinalusista tuli joulupalloja.

Lasinalusiin käytin puuvillabambusekoite-lankoja, joita minulla on jäänyt yli tiskirättien ja tuttinauhojen virkkauksesta. Yllätyin, kuinka jouluisen värisiä kaikki jämälankani olivat.

Alusia tein yhteensä 16, eli 4kpl neljän alusen settiä.

Lasinaluset olivat tosi nopeita virkata, joten vielä ehtii virkata setti jos toinenkin joulumuistamiseksi tai ihan vaan omaan kotiin joulutunnelmaa lisäämään.

Glögintuoksuista Joulun odotusta Sinulle!